Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi (STETE) ja Lohjan kaupunki järjestivät vuotuisen kesäseminaarin, jonka teema oli tänä vuonna maahanmuutto ja kotoutumiskysymykset. Seminaari Maahanmuuttajat Suomen vahvuutena pidettiin  Lohjan kaupungintalolla torstaina 26. elokuuta.

Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja kotouttamisesta ja siihen liittyvistä haasteista sekä maahanmuuttajien omia kokemuksia kotoutumisesta. Seminaarissa puhuivat maahanmuuttoviraston tutkija dosentti Arno Tanner, Aleksanteri-instituutin vanhempi  tutkija Aino Saarinen, sisäasianministeriön AFRO-hankkeen projektikoordinaattori Said Aden, Suomen venäjänkielisten yhdistysten liiton tiedotus- ja viestintäkoordinaattori Polina Kopylova sekä maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors, joka puhui maahanmuuttajien kotouttamisen haasteisiin vastaamisesta.

Tilaisuuden avasi seminaarin puheenjohtajana toiminut STETEn turvallisuuspoliittisen jaoston puheenjohtaja emerituskaupunginjohtaja Pekka Myllyniemi, joka korosti seminaarin keskittyvän maahanmuuttoon myönteisestä asiana ja toivoi seminaarin herättävän vilkasta keskustelua. Lohjan kaupunginjohtaja Simo Juva lausui seminaarin alussa tervehdyssanat seminaariosallistujille ja kertoi STETEn ja Lohjan kaupungin kesäseminaarin pitkästä perinteestä. Seminaari kokosi Lohjan kaupungin valtuustosalin täyteen asiasta kiinnostuneita osallistujia pääkaupunkiseudulta, Lohjalta sekä muualta Suomesta. Paikalla oli myös lehdistön edustajia.


                                                                             
Arno Tanner käsitteli puheenvuorossaan Kanadan poliisin hyviä käytäntöjä maahanmuuttajien hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamiseksi. Hän painotti puheessaan poliisin ja muiden viranomaisten roolia onnistuneessa kotouttamistyössä. Kanadassa poliisit ovat mukana kotouttamistyössä jo alkumetreiltä eikä vasta ongelmatilanteissa, kuten usein Suomessa. Hänen mukaansa onnistuneen kotoutumisen tekijöitä ovat jatkuva yhteistyö maahanmuuttajien ja poliisin välillä sekä maahanmuuttajaryhmien motivoituneisuus ja kielitaito. Poliisin roolin näkeminen myönteisenä on tärkeä osa kotouttamista, mikä on Kanadassa kuitenkin haasteellista molemminpuolisten ennakkoluulojen ja mediamyllytyksen vuoksi. Arno Tannerin esityksen löydät täältä.

Aino Saarinen käsitteli kuuden EU-maan yhteishankkeen (PRIMTS) tuloksia Suomen osalta. Hankkeessa selvitettiin kolmansien maiden maahanmuuttajien työllistymistä näissä kuudessa EU-maassa. Saarisen mukaan Suomen 2-jakoinen työmarkkinatilanne ei enää määritä todellista työmarkkinakenttää, vaan olisikin syytä puhua kolmi- tai nelijakoisesta. Nyky-Suomessa kolmansien maiden maahanmuuttajat ovat usein huonossa työmarkkina-asemassa, vaikka työhönsitoutuminen olisikin voimakasta. Työnantajat erityisesti siivous- ja rakennusalalla syyllistyvät maahanmuuttajatyövoiman väärinkäyttöön. Saarisen mukaan Ay-liikkeen haasteena onkin tavoittaa maahanmuuttajat ja tiedottaa heidän oikeuksistaan.  


                   





                                                 

Ministeri Astrid Thors käsitteli puheenvuorossaan, kuinka kotoutumisen haasteisiin vastataan tänään. Ongelmina Thors näki mm. stereotypiat, leimautumisen, huono-osaisuuden kasautumisen ja hyvien esimerkkien puuttumisen. Thorsin mukaan kunnilla on keskeinen rooli kotouttamistyön onnistumisessa. Erityisessä syrjäytymisvaarassa Thorsin mukaan ovat kotiäidit, ilman koulutuspaikkaa jääneet nuoret sekä miehet, joilla ei ole sosiaalista verkostoa. Thors kaipasi lisää yhteistä toimintaa maahanmuuttajamiesten ja suomalaisten miesten välille. Esimerkkinä hän käytti Ruotsin vapaapalokuntaa, jossa maahanmuuttajat ovat aktiivisesti mukana.  Thors otti kantaa myös Siuntion turvapaikanhakijalasten puolesta ja korosti, että lapsille on taattava mahdollisuus koulunkäyntiin, mikä on osa onnistunutta kotoutumista. Thors kuvaili kotoutumisprosessia onnistuneen polun kielikuvalla, jonka päässä on kansalaisuus. 


Polina Kopylova käsitteli venäjänkielisten kotoutumisen kulma- ja kompastuskiviä. Kopylovan mukaan venäjänkielisten on helppo muuttaa Suomeen, sillä tietoa löytyy venäjäksi, ulkonäkönsä puolesta he sulautuvat katukuvaan, Suomella on hyvä maine ja maahanmuuttajilla hyvät ammattitaidot ja koulutus. Toisaalta maahanmuuttajilla on vaikeuksia saada koulutustaan vastaavaa työtä tutkintojen rinnastusjärjestelmän puuttumisen takia, ongelmia aiheuttavat myös liian korkeat ennakko-oletukset, arkuus käyttää kieltä ja suomalaisten ennakkoluulot. Polina Kopylovan esityksen löydät täältä.



Kuvia seminaarista